Videolla tutustumme lantakuoriaisten monimuotoisuuteen, sen syihin, ja niiden toimintaan luonnossa. Havahdumme myös siihen, että ilman lantakuoriaisia maailma olisi yksinkertaisesti nykyistä ruskeampi.
Lue lisää tieteellisistä tutkimuksista
Lue lisää tieteellisistä tutkimuksista, jotka valaisevat lantakuoriaisten merkitystä luonnossa.
-
4H-nuorten toteuttama maanlaajuinen hanke, jossa selvitettiin lantakuoriaisten osuutta sonnan häviämiseen suomalaislaitumilta.
Alkuperäinen artikkeli • Lue lisää (katso myös liitteet)
Kaartinen, R., Hardwick, B. & Roslin, T. 2013. Using citizen scientists to measure an ecosystem service nationwide. Ecology 94: 2645-2652. -
Yhteenvetoartikkeli lantakuoriaisten tuottamista ekosysteemipalveluista.
Alkuperäinen artikkeli • Artikkeli ResearchGatessa • Suomenkielinen yhteenveto
Nichols, E., Spector, S., Louzada, J., Larsen, T., Amezquita, S., Favila, M. E., & Network, T. S. R. (2008). Ecological functions and ecosystem services provided by Scarabaeinae dung beetles. Biological conservation, 141(6), 1461-1474.
Selvitä itse
Lantakuoriaislajeja on maailmassa yhtä monta kuin lintulajeja: molempia on noin 10 000 lajia. Toisten eläinten ulosteissa elää siis yhtä monta lantakuoriaislajia kuin lintuja on koko planeetalla. Myös Suomessa on runsas lantakuoriaislajisto – toki paljon vähälajisempi kuin koko maailmassa.
Suomen lajimäärään vaikuttaa kaksi maailmanlaajuista sääntöä: toisaalta lajeja on sitä vähemmän, mitä pienempi on ala (ks video Monimuotoisuustieteen lyhyt oppimäärä). Toisaalta lajeja on useimmissa eliöryhmissä sitä vähemmän, mitä kauemmaksi mennään päiväntasaajasta. Kolmanneksi Suomi on nuori alue: vielä 13 000 vuotta sitten koko maamme oli jään peitossa.
Mutta montako lantakuoriaislajia tämä tarkoittaa? Selvitä itse, miten nämä perussäännöt kuvastuvat Suomen lantakuoriaislajistoon, ja miten näillä lajeilla menee.
Montako lantakuoriaislajia odotat löytäväsi Suomen kokoiselta alueelta?
Maailman lajiyhteisöissä on havaittu yksinkertainen sääntö: mitä suurempi alue, sitä enemmän lajeja. Kasvu ei jatku loputtomiin, vaan taittuu tämän kaavan mukaan:
S=CAz
Tässä S on lajimäärä, C on vakio, A on alueen pinta-ala ja z parametri, jonka arvo vaihtelee välillä 0,15-0,4.
Selvitä koko maailman ja Suomen maapinta-alat. Jos koko maailmassa on 10 000 lantakuoriaislajia, montako niitä pitäisi silloin olla Suomessa?
Asetetaan z:n arvoksi vaikka 0,3. Vakio C on se lajimäärä, joka löytyy yhden mittayksikön alueelta. Voit ratkaista C:n arvon sijoittamalla yhtälöön maailman lantakuoriaislajien määrän ja maailman maapinta-alan. Muista käyttää aina samaa pinta-alan yksikköä eli neliökilometriä.
Montako lantakuoriaislajia Suomessa elää oikeasti?
Tee oma lantakuoriaiskoe
Tässä pääset itse toistamaan saman kokeen, jolla suomalaistutkijat ja nuoret selvittivät eri selkärangattomien eliöiden osuutta sonnan häviämiseen suomalaislaitumilta. Huomaa, että saman kokeen voi tehdä myös vaikkapa ruokasienillä. Korvaa vain lantaläjä jonkin lajin itiöemillä ja sulje pois hyönteisiä juuri kuten ohjeissa kuvataan. Käytit sontaa tai sientä, kokeesi osoittaa miten erikokoiset selkärangattomat pyörittävät eloperäisen aineen hajoamista ja ravinteiden kiertoa.
Yhteenveto artikkelista ”Ecological functions and ecosystem services provided by Scarabaeinae dung beetles”
Lantakuoriaisilla on useita ekologisia toimintoja, joista jotkut ovat ihmisille hyödyllisiä eli ekosysteemipalveluita. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi, mitä tällä hetkellä tiedetään useista eri toiminnoista: ovatko ne todellisia ja miten merkittäviä lantakuoriaiset ovat niille.
Lantakuoriaisten ekologisia toimintoja ovat ravinteiden kierto, maa-aineksen sekoittaminen, kasvien kasvun edistäminen, kasvien siementen hautaaminen, loisten hillitseminen, loisten levittäminen, kärpästen hillitseminen, ja joskus jopa saalistus ja pölyttäminen. Lantakuoriaisten tuottamia ekosysteemipalveluita taas on arvoitu lähinnä karjatalouden kannalta. Kuoriaisten merkitystä viljelylle ja metsätaloudelle ei ole juuri tutkittu.
Ihmisten toiminta uhkaa lantakuoriaisia koko maailmassa trooppisen metsäkadon, maankäytön muutoksen ja pirstoutumisen myötä. Erityisesti Välimeren alueella laidunten metsittäminen ja muuttaminen tehoviljelyalueiksi sekä tiettyjen loislääkkeiden käyttö karjassa näkyvät lantakuoriaisten voimakkaana vähenemisenä.
Linkki artikkeliin ResearchGatessa
Linkki artikkeliin julkaisijan sivulla
Nichols, E., Spector, S., Louzada, J., Larsen, T., Amezquita, S., Favila, M. E., & Network, T. S. R. (2008). Ecological functions and ecosystem services
provided by Scarabaeinae dung beetles. Biological conservation, 141(6), 1461-1474. DOI: 10.1016/j.biocon.2008.04.011