Videolla kuulemme biodiversiteetin määritelmistä ja mittakaavasta eri eliöryhmissä.
Lue lisää tieteellisistä tutkimuksista
Lue lisää tieteellisistä tutkimuksista, joissa yritetään arvioida tuntemattomien lajien määriä.
-
Yritys arvioida koko maapallon kaikkien lajien määrä.
Alkuperäinen artikkeli • Suomenkielinen yhteenveto
Mora, C., Tittensor, D. P., Adl, S., Simpson, A. G. B. & Worm, B. 2011: How many species are there on Earth and in the ocean? PLoS Biology 9(8): e1001127. DOI: 10.1371/journal.pbio.1001127. -
Mitä eliöryhmiä maapallolla on eniten painon mukaan?
Alkuperäinen artikkeli • Suomenkielinen yhteenveto
Bar-On, Y. M., Phillips, R. & Milo, R. 2018. The biomass distribution on Earth. PNAS 115(25): 6506-6511. DOI: 10.1073/pnas.1711842115 -
Tutkimus, jossa selvitettiin yhden sademetsän niveljailkaislajien määrä.
Alkuperäinen artikkeli • Artikkeli ResearchGatessa • Suomenkielinen yhteenveto
Basset, Y., ym. 2012: Arthropod diversity in a tropical forest. Science 338(6113): 1481-1484. DOI: 10.1126/science.1226727.
Selvitä itse
Montako lajia maailmassa on? Miksi tähän kysymykseen ei osata vieläkään tarkasti vastata? Selvitä itse vastauksia näihin kysymyksiin. Biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan usein lajien lukumäärää. Kuitenkin myös elinympäristöjen monimuotoisuus sekä lajien sisäinen geneettinen monimuotoisuus ovat tärkeitä biodiversiteetin ulottuvuuksia.
Kauanko pitää etsiä, jotta löytää kaikki lajit?
Katso Mora et al. artikkelin kuvaa 1, jossa vaaka–akseli on aika ja pystyakseli kyseisenä ajankohtana tunnettujen ryhmien määrä. Käyrät taittuvat, koska mitä kauemmin ryhmien määrää on tutkittu, sitä hitaammin uusia ryhmiä löytyy. Periaatteessa jos etsii tarpeeksi kauan, löytää kaikki ryhmät. Kun käyrä alkaa lähestyä vaakasuoraa, voi arvioida mihin ryhmien määrä lopulta jäisi.
Kokeilkaa tätä itse 3-8 hengen ryhmissä:
Käyristyykö viiva? Pystyttekö sen perusteella arvioimaan, mikä voisi olla alueen todellinen lajimäärä?
Miten luokittelu meni – tuliko erimielisyyksiä? Biologeilla nimittäin on paljonkin erimielisyyksiä siitä, miten yksilöt tulisi luokitella eri lajeihin.
Projekti-ideoita biodiversiteetistä
1. Miten voimme tietää, mitä emme tiedä?
Etsi netistä erilaisia arvioita siitä, miten monta lajia maapallolta on löytymättä. Miten arviot on tehty? Miten voimme tietää, mitä emme tiedä?
2. Lajin sisäinen monimuotoisuus
Vaikka eniten puhutaan erilaisten lajien määrästä, myös saman lajin sisällä löytyvä monimuotoisuus eli geneettinen monimuotoisuus on tärkeää.
Käykää ruokakaupassa kuvaamassa vaikka erilaisia tomaatteja ja chilejä, puistossa kuvaamassa erivärisiä puluja tai eri koirarotuja. Tehkää kuvakollaaseja. Käykää myös luonnossa ja etsikää ja kuvatkaa geneettistä monimuotoisuutta omaksi kollaasikseen.
Luonnossa esimerkkejä on vaikeampi löytää, mutta kun vaikka mittaa kasviyksilöiden kokoeroja, niitä alkaa kyllä löytyä. Vuodenaikojen vaihtuessa eroja löytää lehtien puhkeamisen tai kellastumisen aikataulussa. Jos puutarhassa on paljon etanoita, niiden kuorissa löytyy usein vaihtelua.
Katsokaa yhdessä ihmisen jalostamien ja luonnosta löytyvien lajien sisäistä monimuotoisuutta. Miksi luonnosta oli vaikeampi löytää vaihtelua?
Millaista hyötyä voisi olla siitä, että lajin kaikki yksilöt eivät ole ihan samanlaisia?
Yhteenveto artikkelista ”How Many Species Are There on Earth and in the Ocean?”
Maapallon lajimäärä on yksi tieteen peruskysymyksistä, johon vastausta ei ole vielä saatu. Kaikkia lajeja kaikissa paikoissa ei voi suoraan laskea, ja aiemmat arvointiyritykset ovat pitäneet sisällään oletuksia, joista ollaan montaa mieltä.
Kun katsotaan lajimääriä eri tieteellisen luokittelun hierarkiatasoilla, huomataan että ne noudattavat tietynlaista ennustettavaa mallia. Koska ylempien tasojen lukumäärät ovat jo aika hyvin tiedossa, niiden todellisista lukumääristä pystytään laskemaan varsin luotettavat arviot. Kun näiden ylempien tasojen arviot laittaa sitten suoralle kunnasta sukuun, osoittaa suora kohti lajien lukumäärää (katso artikkelin kuva 1G). Näin saamme tulokseksi noin 8,7 miljoonaa lajia, joista noin 2,2 miljoonaa on merissä.
Tämä tarkoittaisi, että 86% maan ja 91% merien lajeista on edelleen tieteelle tuntemattomia.
Viite: Mora, C., Tittensor, D. P., Adl, S., Simpson, A. G. B. & Worm, B. 2011: How many species are there on Earth and in the ocean? PLoS Biology 9(8): e1001127. DOI: 10.1371/journal.pbio.1001127
Yhteenveto artikkelista ”Arthropod Diversity in a Tropical Forest”
Suurin osa aitotumallisista eliöistä on niveljalkaisia, mutta niiden lajimäärät ovat vielä hämärän peitossa. Tutkijat yhdistivät eri niveljalkaisryhmien ja näytteenottotapojen asiantuntujoita, jotta saatiin laskettua yhden sademetsän niveljalkaislajit.
Kohteena oli 0,48 hehtaarin ala sademetsään Panamassa. Sieltä löytyi 6144 lajia niveljalkaisia. Käyttämällä useita eri malleja, jotka ottavat huomioon eri näytteenottotavat ja niveljalkaisryhmät, päästiin arvioon, että koko 6000 hehtaarin sademetsän alueella on 25 000 lajia niveljalkaisia. Eri mallien arviot vaihtelivat välillä 18 000 – 44 000 lajia.
Hyvin suuri osa arvioidusta lajimäärästä löytyi jo pienen alan näytteestä. Tutkijat arvioivat, että jopa 64% kaikista tämän sademetsän lajeista voisi löytyä yhden hehtaarin alalta. Lisäksi selvisi, että kasvilajien määrä ennustaa hyvin vahvasti niveljalkaislajien määrää.
Linkki artikkeliin ResearchGatessa
Linkki artikkeliin julkaisijan sivuilla
Yhteenveto artikkelista ”The biomass distribution on Earth”
Biosfäärin toiminnan ymmärtämiseksi on välttämätöntä määritellä, miten maapallon biomassa jakaantuu eri eliöryhmien välillä, eli mitä eliöryhmää on eniten painon mukaan. Mittayksikkönä käytetään gigatonnia hiiltä (Gt C), joka on hyvin vertailukelpoinen erilaisten lajien välillä. Siihen eivät vaikuta lajien eri vesipitoisuudet. Maapallon yhteenlaskettu biomassa on noin 550 Gt C.
Tutkimuksessa yhdistetään aiemmin tehtyjä arvioita sekä tehdään itse omia arvioita. Arviointitapa on yleisesti se, että otetaan ensin näytteitä ympäri maailmaa, sitten suhteutetaan näytteet johonkin lajiryhmälle sopivaan ympäristömuuttujaan kuten lämpötilaan tai veden syvyyteen. Näin saadaan ympäristömuuttujan ja biomassan välinen suhde. Kun ympäristömuuttujan vaihtelu maapallolla tunnetaan, voidaan sen avulla integroida arvio koko maapallon biomassasta.
Kasvit pitävät sisällään noin 450 Gt C eli valtaosan biomassasta. Eläimiä on vain noin 2 Gt C, kun taas bakteereja on 70 Gt C ja arkkeja 7 Gt C. Maalla on noin 80-kertainen määrä biomassaa meriin verrattuna. Ihmismassaa on kymmenen kertaa niin paljon kuin muita luonnonvaraisia nisäkkäitä yhteensä, ja karjaa kaksi kertaa niin paljon kuin ihmistä.
Viite: Bar-On, Y. M., Phillips, R. & Milo, R. 2018. The biomass distribution on Earth. PNAS 115(25): 6506-6511. DOI: 10.1073/pnas.1711842115