Videolla kuulimme, mitä kaikkia tehtäviä eri lajit tuottavat, ja miksi ei riitä että on yksi laji hoitamassa kutakin tehtävää.
Lue lisää biodiversiteetin tärkeydestä
Lue lisää tieteellisistä tutkimuksista viime vuosikymmeniltä, joissa avataan biodiversiteettikadon seurauksia ihmisille.
-
Artikkeli vuodelta 2000, jossa käydään läpi ihmisen aiheuttamaa maapallon biodiversiteettikatoa.
Alkuperäinen artikkeli • Suomenkielinen yhteenveto • Artikkeli ResearchGatessa
Chapin III, F., Zavaleta, E., Eviner, V. et al. 2000: Consequences of changing biodiversity. Nature 405, 234–242. DOI:10.1038/35012241 -
Artikkeli vuodelta 2012, jossa vedetään yhteen tutkimusta biodiversiteetin ja ekosysteemien toiminnan ja palveluiden suhteesta.
Alkuperäinen artikkeliin • Suomenkielinen yhteenveto • Artikkeli ResearchGatessa
Cardinale, B., Duffy, J., Gonzalez, A. et al. 2012: Biodiversity loss and its impact on humanity. Nature 486, 59–67 DOI:10.1038/nature11148 -
Artikkeli vuodelta 2019, jossa mallinnetaan, missä ihmiset hyötyvät eniten ekosysteemipalveluista.
Alkuperäinen artikkeli • Artikkeli ResearchGatessa • Suomenkielinen yhteenveto • Englanninkielinen videoyhteenveto
Chaplin-Kramer, R. ym. 2019: Global modeling of nature’s contributions to people. Science Vol. 366, Issue 6462, pp. 255-258, DOI: 10.1126/science.aaw3372 -
Tietopaketti Suomen keskeisimmistä ekosysteemipalveluista
luonnontila.fi
Selvitä itse
Ekosysteemipalveluiden suojelemisessa joudutaan tekemään arvovalintoja. Jonkin palvelun suojeleminen voi tulla niin kalliiksi, että se on pois toisen palvelun suojelusta. Miten ekosysteemipalveluita sitten arvotetaan? Miten niille voi laskea rahallisen arvon, ja tuleeko päätöksenteossa ottaa huomioon muita arvoja? Miten muita arvoja verrataan toisiinsa?
Mitkä ekosysteemipalvelut ovat tärkeimpiä?
Lue täältä ekosysteemipalveluista Suomessa.
Ekosysteemipalveluita aamiaiseksi
Tee oma harjoituskoe kesälomalla
Miten monimuotoisuus vaikuttaa hajoamiseen? Kokeile itse kaivamalla maahan teepusseja erilaisissa ympäristöissä. Teepussit jätetään maahan kolmeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen ne kaivetaan ylös, kuivataan ja punnitaan. Löytyykö ympäristöjen välillä eroja?
Haudatkaa teepussit mahdollisimman erilaisiin ympäristöihin.
Hautaamispaikat eivät saisi olla varjoisia, sillä maan lämpötila vaikuttaa paljon hajotusnopeuteen. Etsikää paikat esimerkiksi metsän laidalla, pellon laidalla, puistossa, koulunpihassa ja kaupungissa tien varressa.
Jokaisessa valitsemassanne paikassa:
Teatime4science on projekti, jossa koululaiset ympäri maailmaa tekevät saman kokeen. Voitte myös osallistua siihen ja päästä oikeasti tekemään tutkimusta! Tarkempia ohjeita löytyy nettisivuilta..
Yhteenveto artikkelista ”Global modeling of nature’s contributions to people”
Englanninkielinen videoyhteenveto
Tässä artikkelissa mallinnetaan kolmea keskeistä ekosysteemipalvelua: juomaveden laadun parantamista typensidonnalla, tulvariskien pienentämistä sekä ravintokasvien pölytystä villien hyönteisten toimesta. Palveluita mallinnetaan maailmanlaajuisesti, jotta löydetään ne alueet, joissa luonnon ekosysteemipalvelut ovat ihmisille välttämättömimpiä.
Mallintamisessa käytetään hienojakoista maantieteellistä tietoa erilaisten ekosysteemien sijainnista ja siitä, miten esimerkiksi vesi virtaa niiden välillä. Tällainen mallintaminen koko maapallon mittakaavassa vaatii suurta laskentatehoa, jollaista on vasta viime vuosina saatu käyttöön. Mallissa otetaan huomioon mikä on luonnon osuus tuotetusta palvelusta, ja mikä osuus tuotetusta palvelusta oikeasti hyödyttää ihmisiä.
Mallin avulla on tuotettu karttoja, joista nähdään missä kullekin ekosysteemipalvelulle on suurin tarve, missä on eniten ihmisiä jotka tarvitsevat ekosysteemipalvelua, missä luonnon osuus ekosysteemipalvelusta on suurin, ja yhteenvetona missä luonto tuottaa ihmisille ekosysteemipalvelun muodossa hyötyä.
Tutkimuksessa mallinnettiin seuraavaksi, kuinka paljon ihmisiä tulee kohtaamaan mitenkin paljon ekosysteemipalveluiden katoamisesta johtuvia haittoja. Malli laski vuoden 2050 tilanteen kolmella eri vaihtoehdolla, joissa ongelmaan on reagoitu eri tavoin. Eniten ekosysteemipalveluiden menetyksestä kärsiviä ihmisiä tulee olemaan Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Pyydä artikkeli kirjoittajilta ResearchGatessa
Linkki artikkeliin julkaisijan sivuilla
Viite: Chaplin-Kramer, R. ym. 2019: Global modeling of nature’s contributions to people. Science Vol. 366, Issue 6462, pp. 255-258, DOI: 10.1126/science.aaw3372
Yhteenveto artikkelista ”Biodiversity loss and its impact on humanity”
Maailmassa on noin 9 miljoonaa lajia kasveja, eläimiä, alkueläimiä ja sieniä, sekä 7 miljardia ihmistä. Viimeisten 20 vuoden aikana ymmärryksemme siitä, miten biodiversiteetin väheneminen vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja sitä myötä ihmisten yhteiskuntaan, on edistynyt huimasti.
- On saatu selvää näyttöä siitä, että biodiversiteetin väheneminen heikentää ekologisten yhteisöjen tehokkuutta ravinteiden talteenottossa, biomassan tuotannossa ja hajotuksessa.
- On yhä enemmän näyttöä siitä, että biodiversiteetti lisää ekosysteemin tasapainoa, eli tuotannon pysymistä samana ajan kuluessa.
- Biodiversiteetin vaikutus yksittäiseen ekosysteemin toimintoon näkyy viiveellä, eli muutos ei väy heti aluksi vaan seuraukset rysähtävät kerralla kun joku kriittinen piste on ylitetty.
- Monimuotoisuus lisää tuottavuutta sekä siksi, että useat lajit täydentävät toistensa tehtäviä, että siksi että monimuotoisissa yhteisöissä on yksittäisiä avainlajeja, jotka ovat erityisen tärkeitä.
- Ekosysteemipalveluita, joiden on osoitettu hyötyvän biodiversiteetistä, ovat mm. viljantuotanto, kalakantojen tasapaino, puuntuotanto, rehuntuotanto, sekä vastustuskyky vieraslajeille ja kasvitaudeille, maanpäällinen hiilensidonta ja maaperän ravinteiden sidonta. Taulukko 1 listaa ekosysteemipalveluita ja sitä, miten tutkimus on joko vahvistanut odotuksemme kunkin kohdalla tai ei.
- Monien ekosysteemipalveluiden kohdalla tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia tai tutkimusta ei ole tehty tarpeeksi. Joissain tapauksissa biodiversiteetin vaikutukset ekosysteemipalveluihin ovat myös negatiivisia.
- Tulevaisuudessa tarvitaan tutkimuksia, joissa biodiversiteetin väheneminen on realistisessa mittakaavassa. Ennusteiden tarkkuutta tulee parantaa ja niitä tarvitaanlaajemmalle maantieteelliselle
tasolle.
Linkki artikkeliin ResearchGatessa
Linkki artikkeliin julkaisijan sivuilla
Viite: Cardinale, B., Duffy, J., Gonzalez, A. et al. Biodiversity loss and its impact on humanity. Nature 486, 59–67 (2012) DOI:10.1038/nature11148
Yhteenveto artikkelista ”Consequences of changing biodiversity”
Ihmiset ovat muuttaneet maapallon ympäristöä voimakkaasti. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 30 % kolmessasadassa vuodessa, ja yli puolet lisäyksestä on tullut viimeisten 40 vuoden aikana. Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti aiheuttamaan lämpenemisen sitten viime jääkauden lopun. Teolliset lannoitteet ovat lisänneet vesistöjen typpikuormaa. 40-50% maapallon ei-jäätyneestä pinnasta on muokattu ihmisen käyttöön. Hallitsemme kolmasosaa perustuotannosta ja yli puolet makeasta vedestä. Siirrämme vahingossa ja tahallaan vieraslajeja ympäri maailmaa.
Olemme jo aiheuttaneet 5-20% lajikadon useissa lajiryhmissä, ja nykyinen sukupuuttotahti on arvioitu 100-1000-kertaiseksi verrattuna ennen ihmisiä vallinneeseen.
Ekosysteemien toimintaan ihminen vaikuttaa muokkaamalla paitsi lajien määrää, myös yhteisöjen lajien runsaussuhteita. Yksittäiset uudelle alueelle levittäytyvät lajit voivat myös muokata ympäristöään muille lajeille sopimattomaksi. Yksittäisen lajin leviäminen tai runsastuminen vaikuttaa muihin lajeihin myös lajienvälisten suhteiden kautta, kun lajit kilpailevat, saalistavat tai ruokkivat muita lajeja.
Biodiversiteetillä on kulttuurisia, älyllisiä, esteettisiä ja hengellisiä arvoja, jotka ovat tärkeitä yhteiskunnalle. Lisäksi biodiversiteettimuutokset, jotka vaikuttavat ekosysteemien toimintaan on taloudellisia vaikutuksia ekosysteemipalveluiden kautta. Muutokset voivat suoraan vähentää ruokaa, polttoainetta, rakennusmateriaaleja, lääkeaineita ja geneettisiä resursseja.
Biodiversiteetin vähenemiseen liittyy noidankehiä ja viiveellä näkyviä seurauksia, jotka vaikeuttavat yhteiskunnan sopeutumista muutoksiin. Taloudellisesta näkökulmasta voi olla tärkeämpää ymmärtää näitä kuin sitä miten nykyinen häviämistahti keskimäärin vaikuttaa tulevaisuudessa.
Tutkijoiden on tärkeää viestiä kansalle, päättäjille ja maanomistajille muutoksen laajuudesta ja peruuttamattomuudesta. Maanomistajien tulee ottaa kaikessa maankäytön suunnittelussa huomioon biodiversiteetti. Tutkijoiden tulee tehdä yhteistyötä päättäjien kanssa kaikilla tasoilla, jotta biodiversiteetin uhkia saadaan säädeltyä.
Linkki artikkeliin ResearchGatessa
Linkki artikkeliin julkaisijan sivuilla
Viite: Chapin III, F., Zavaleta, E., Eviner, V. et al. 2000 Consequences of changing biodiversity. Nature 405, 234–242. DOI:10.1038/35012241